Ahdistaa ahdistaa ahdistaa ja kuristaa. Ei hyvin tämä viikko ala. Masentaa jo valmiiksi. Paino ei putoa, suhde ei ole oikein mallillaan, valintakokeet jännittää jo valmiiksi. Väsyttää jo valmiiksi ja pelottaa mitä tästä viikosta oikein tulee. Haluisi vain takaisin kotio peiton alle unohduksiin.

Vihaan elämääni ja tätä kaikkea, mitä jälleen käyn lävitse. On niin yksinäinen olo kaiken tämän keskellä. Täytyy vain yrittää jälleen kerran turruttaa kaikki aistit ja mietteet liikunnalla. Masentaa kun menkat taas alkaa. Niiden plus viikonloppusyömisien takia paino kilon enemmän kuin ennen. Tiedän kyllä mistä tämä kaikki johtuu, mutta silti päässä vain takoo:

LÄSKI LÄSKI LÄSKI!!

Itsesääliin vajonnut olen taas. Olo on turvonnut kuin ilmapallolla. Voi itku. En koskaan tule onnistumaan tässä. Minusta ei koskaan tule kaunista ja hoikkaa ja onnellista. En voi enkä pysty tyytymään olemaan pehmeä ja onnellinen. Tosin nyt olen vain pehmeä. Onnellisuuteen ei ole syytä enkä sitä ole. Voi itku.

Nyt olisi vanha ja kulunut elämä myynnissä?! Kuka haluaa ostaa? Haussa toinen parempi, ERILAINEN elämä.